Mahan täydeltä makeaa

Suklaasta tehty kaappikello.

Sunnuntaina kävimme siis vierailemassa suklaamessuilla. Vastaavanlaista tapahtumaa ei ihan joka kylässä järjestetäkään, joten suurina herkkusuina kiiruhdimme kiireen vilkkaa paikalle messuista kuultuamme. Tarkoituksena oli lähteä messuille Meijun, Gunterin ja Gunterin tyttöystävän kanssa, mutta nuorenparin kaivatessa hieman omaa aikaa, päädyimme matkaan kolmistaan. Suklaalle tilaa oli varattu vain yksi seitsemästä hallista, mutta tässäkin riitti nähtävää (ja syötävää) aivan yllin kyllin. Näytteilleasettajia messuilla oli kymmeniä, ellei jopa satoja, mutta meille suomalaisille tuttuakin tutumpaa Fazeria emme löytäneet osallistujalistalta.


Suklaamuotinäytös.

Liekö liian suurten odotusten seurausta, että messuista ei jäänyt suuhun niin makeaa makua, kuin olisimme toivoneet. Suklaan ylensyönnistä johtuvan orastavan vatsakivun ja huonovointisuuden takia emme osanneet niin nauttia täpötäydessä ja kuumassa hallissa kiertelemisestä. Parempi kuitenkin katsoa, kuin katua ja niinpä jatkamme messuputkea ensi viikonloppuna järjestettävillä häämessuilla.