Voi onnen päivää!

Onnistuneesta tiistaipäivästä saamme kiittää kolmea asiaa. Ensinnäkin säänhaltijat olivat erityisen suosiollisia meille eilen. Aurinko paistoi koko päivän kirkkaalta taivaalta ja lämmintä riitti taas liki kolmenkymmenen asteen verran. Toiseksi kaunis kiitos amerikkalaisten viihdyttämisen taidolle. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin ranskalaiselle ay-liikkeelle.

Vietimme eilisen päivän nimittäin Pariisin Disneylandissa. Lähdimme liikkeelle jo ennen aamuyhdeksää, jolloin Pariisilaiset vasta kömpivät koloistaan konttoreitaan kohti. La Défensesta kulkee suora RER-juna yhteys Disneylandiin ja matka sinne kestää n. 50 min. Perillä olimme hieman ennen puiston aukeamista. Meitä vastassa oli valtava metakka. Kävellessämme kohti lippuluukkuja kylttejä pitelevät ihmisjoukot taputtivat ja hurrasivat meille hullunlailla. Olimme täydellisen pihalla siitä, mitä puistossa tapahtui. Portilla sama huutava porukka kutsui meidät sisään puistoon hurjasti taputtaen. Kävelimme hölmistyneinä sisään, emmekä vieläkään ymmärtäneet mistään mitään. Vasta sisälle päästyämme tajusimme, että eihän meiltä pyydetty lainkaan rahaa. Nämä pääsyliput kun ovat todella kalliita, liki 90 € kahdelta hengeltä.

Ensimmäinen ajatus oli, että nyt äkkiä sisälle ennen kuin kukaan huomaa. Olemme varmasti päässeet sisään jotenkin vahingossa. Pia arveli, että kyseessä oli jokin kampanja tai vastaava. Vasta noin tunnin odottelun ja aamukahvien jälkeen uskalsimme käydä kysymässä portilla edelleen heiluvilta henkilökunnan edustajilta, mistä oikein on kyse. Vastaus oli yllättävä: Olemme lakossa! Mikki on väsynyt liian pienellä palkalla työskentelyyn. Koko puiston lipunmyyntihenkilökunta oli lakossa, joten puistoon pääsi koko päivän ilmaiseksi sisään.

Johto oli ilmeisesti tehnyt päätöksen, että puisto pidetään auki, vaikka lipputuloja ei saataisikaan. Fiksu ratkaisu, sanomme me! Kaikki härvelit, kaupat, ravintolat ja esitykset toimivat lakosta huolimatta täydellä teholla. Päivästä tuli siis ikimuistoinen.

Pariisin Disneyland Park koostuu viidestä alueesta, joita ovat Main Street U.S.A, Discoveryland, Fantasyland, Adventureland ja Frontierland.


Main Street U.S.A.

Main Street U.S.A tulee ensimmäisenä vastaan, kun astuu porteista sisään puistoon. Alue on vanhan amerikkalaisen kaupungin jäljitelmä, jonka varrelta löytyy useita kahviloita, ravintoloita ja kauppoja. Katua pitkin pääsee kulkemaan jopa hevosvetoisella raitiovaunulla. Pääkadun päässä korkeuksiin kohoavat Prinsessa Ruususen linnan tornit. Juuri ennen linnaa on Central Plaza -aukio, jolla saattaa törmätä eri Disney-hahmoihin. Joka puolella puistoa, vessoista lähtien, soivat Disney-klassikoista tutut sävelmät.


Viidakkokirjan Baloo-karhu Central Plazalla.

Ensimmäiseksi kohteeksemme valitsimme Discoverylandin, jonka tyylissä on otettu vaikutteita Jules Verne -romaaneista. Alueelta löytyy muun muassa Nautitus-sukellusvene, Space Mountain -vuoristorata ja Orbitron-härveli. Aloitimme huvipuistoseikkailumme kevyesti kokeilemalla koko puiston hurjinta laitetta Space Mountain -vuoristorataa. Etukäteen internetissä laitetarjontaan tutustunut Seppo jätti kertomatta Pialle mitä tuleman piti. Heti laitteen sisäänkäynnillä alkoivat videovaroitukset laitteen vaarallisuudesta ja hurjuudesta, mutta tässä vaiheessa perääntyminen oli jo myöhäistä. Vuoristorata kulki 65 km / h, sisälsi 360 asteen looppeja ja koko matkan ajan oli pilkkopimeää. Sepon mielestä rata oli hieno, joskin vähän lälly. Pialle jäi elinikäiset traumat (taas) ja kynnenjäljet kämmeniin.


Discoverylandin näkymiä.


Space Mountain -ajelun aikana napattu kuva. (Huomaa erot matkustajien ilmeissä. Seppo hymyilee kuin hindu lehmä ja Pia pelkää henkensä edestä.)

Tästä toivuttuamme suuntasimme Toy Story -elokuvista tutun Buzz Lightyearin Laser Blastiin, jossa istuimme avaruussukkulan kyydissä ampumassa laserpyssyillä vihollisia. Kävimme myös Star Wars aiheisella avaruusajelulla Star Tours -simulaattorin välityksellä, sekä Honey I Shrunk the Audience nimisessä 3D-esityksessä kokeilemassa, miltä tuntuisi olla kutistunut muurahaisen kokoiseksi. Näiden kokemusten jälkeen alkoi nälkä kurnia mahassa ja suuntasimme pizzalle jo tutun Buzz Lightyearin Pizza Planet Restaurantiin. Ravintola on tarkka kopio Toy Story -elokuvassa olevasta ravintolasta.

Tasapuolisuuden nimissä menimme seuraavaksi katsastamaan pikkuprinsessojen unelmakohteen Fantasylandin. Koko alue oli kauttaaltaan vaaleanpunainen ja sieltä löytyivät muun muassa hullun hatuntekijän teekupit, Sir Lancelotin karuselli, Liisan ihmelabyrintti sekä Dumbo aiheinen vetkutin. Näiden lisäksi alueelta löytyivät Pinokkio- , Lumikki- ja Peter Pan -ajelut.


Ruususen linna.


Lyijylasiteos Ruususen linnassa.


Dumbon kanssa lennolla.

Vaaleanpunaisesta unelmasta hyppäsimme suoraan piraattiseikkailujen syövereihin Adventurelandiin. Siellä kävimme kokeilemassa surullisen kuuluisaa Pirates of the Caribbean -vesiajelua. Surullisen kuuluisaa siksi, että laite ei suinkaan perustu menestyselokuviin, vaan menestyselokuvat perustuvat tähän laitteeseen. Alueen toiselta laidalta löytyy Indiana Jones and the Temple of Peril -vuoristorata, joka oli rakennettu samannäköiseksi kuin kaivosvaunuajelu Tuomion temppeli -elokuvassa. Tältä laitteelta emme osanneet odottaa mitään, mutta se yllätti positiivisesti tekemällä täyssilmukan aivan yllättäen.


Jarrr!

Viimeisenä kohteenamme oli Frontierland, jossa eksyimme ihan vahingossa Tarzan-esitykseen, joka oli sekoitus teatteria, sirkusta, tanssia, voimistelua ja musiikkia. Esitys oli taattua Disney-laatua ja oli niin lasten kuin aikuistenkin mieleen mahtavine lavasteineen ja musiikkeineen. Alueelta löytyy myös ihka-aito höyrykäyttöinen siipiratasalus, joka teki pieniä risteilyjä alueelle rakennetulla lammikolla, sekä upea kummitustalo, joka nökötti uhkaavana pienen mäen huipulla. Frontierlandin todellinen vetonaula Big Thunder Mountain -vuoristorata oli epäonneksemme tällä kertaa suljettu korjaustöiden vuoksi.



Tarzan & Jane.


Höyrylaiva Mark Twain ja kummituskartano.

Summa summarum. Tässä vierailussa kaikki meni täysin nappiin. Sää oli mitä mainioin ja olimme juuri oikeaan aikaan liikkeellä, sillä porukkaa oli niin vähän, että lähes mihinkään laitteeseen ei tarvinnut jonottaa. On sanomattakin selvää, että opiskelijoiden mieltä lämmittää myös liki 100 € säästö sisäänpääsymaksuissa. Kaikkein tärkeintä päivän onnistumisen kannalta taisi kuitenkin olla seura, joka oli parasta mahdollista.